Näin antaisit minulle

Kiipeän kapeita suoniasi pitkin
niin virtaa rautainen veresi ja lämmittää
minä olen kiikissä kesään
ja nousen varttasi kuin pala kurkkuun

Jos me olisimme ihmisiä
ja näin antaisit minulle kauneintasi
voisinkohan vastata jollain
   rehellisyydellä tai mitä niitä nyt on
   millä kaivetaan ojia ja ulotetaan siltoja

Vai olisitko vailla mitään
pöllyttäisit vain havuja ja lehtiä
istuisit puisilla tuoleilla
ja katsoisit vierasta
   kuin vierasta

[Junassa taas toukokuussa 2009]

Mustinta multaa, kylmintä rantaa

Kasvavalle perheelle piti miettiä uutta kotia
vertailin akvaariota ja tynnyriä
etteivät mukulat joutuisi tekemisiin kaikenmaailman lierojen kanssa

Lierothan pitävät mullan puhtaana
ja seisovassa vedessä kasvaa vain katkeruus
jos ei osaa varoa lieroa, osaako piiloutua verkon silmiltä

Etsin mustinta multaa, löysin kylmimmän rannan
asettelin mukulat valoa kohti, virtojen risteykseen
ja lokit pidättivät nauruaan

[Juna seisoi ja odotti pääsyä Kokkolan asemalle toukokuussa 2009]

Silmän isku

Blogin kuva on nyt ajan tasalla. Ehkä saamme aikaiseksi pian jotain muutakin.

Pieni tiivistys tähänastisesta elämästä

Niin ahneesti kuin itseensä liittääkin nimityksiä
niin vaikea niistä on luopua
   kun ne lopettavat merkitsemästä itseä
jotkin niistä odottavat
kiitos siitä

Olen ehkä alkanut vihdoin haaveilla jostain
aurannut, kylvänyt ja mullannut
ehkä tästä nahistuneesta kurtusta tulee jotain
   sitä tajuaa vasta niin myöhään
   että lapset ovat kuolemaksi

Nyt on kevät, alku
lähtölaskenta alkoi

[Junassa Pohjanmaalla, korvissa PMMP, toukokuussa 2009]